|
Rentun Ruusu - elokuva Irwin Goodmanista Sanni Kallioinen (11.05.2001)
Paljon puhuttu Rentun ruusu oli juuri sitä mitä odotinkin, tylsä ja täynnä rumia alkoholistiukkoja. Minua Irwin Goodman henkilönä ei kovinkaan paljon kiinnosta, mutta kuuluhan melkein yleissivistykseen tietää faktat tästä suomalaisten kaljalaulujen kingistä, ja nehän elokuvasta selviävät.
Elokuva siis keroo Antti Hammarbergin eli Irwin Goodmanin (Martti Suosalo) tarinan. Antti lähtee nuorena kloppina ystävänsä Veikko 'Vexi' Salmen (Ilkka Koivula) kanssa Saksaan kokeilemaan onneaan työelämässä. Työ on rankkaa ja sen ohella viina ja naiset maistuvat. Vexi kirjoittaa Antille lauluja, joita sitten laulellaan 'kämpillä' ja baarissa. Antille keksitään uusi, uljas taiteilijanimi, ja hänestä siis tulee Irwin Goodman. Saksassa pojat tutustuvat elokuvan ainoaan valopilkkuun: hauskaan ja rentoon rekkamieheen, Väiskiin (Esko Nikkari). Kun Antti ja Vexi palaavat Suomeen, alkaa Irwin pian soida kaikkien grammareissa. Irwin saa levytyssopimuksen ja raha alkaa virrata, samoin myös viina. Irwin laulaa ja Vexi sanoittaa sekä toimii managerina. Irwin Goodmanin lauluista tulee kaikkien tuntemia, legendoja. Sitä mukaa Irwin alkaa mennä rappiolle ja pian viina koituukin hänen kohtalokseen. Martti Suosalosta on saatu melko aidonnäköinen Irwin Goodman. Myös Ilkka Koivula sopii hyvin rooliinsa, ainakin Ilkan ääni kuullostaa samalta kuin oikean Vexinkin. Näyttelijät osaavat asiansa, varsinkin Esko Nikkari, joka oli Väiskin reteään rooliin aivan omiaan. Nikkari onkin ehdottomasti hauskin osa elokuvaa.
Elokuva on melkoista viinarallia koko 1 tunnin ja 43 minuuttin ajan, mutta se kuuluukin tarinaan. On elokuvassa hellyttäviäkin kohtia (ainakin yksi), kun Irwin juttelee mukavia pienelle lapselleen Veikko-sedän sammahdettua sohvalle. Parasta elokuvassa on aito ja alkuperäinen Vexi Salmi, joka kertoo tarinaa edesmenneestä ystävästään. Elokuvaa tahdittaa, tietenkin, Irwinin tunnettu musiikki. 'Ei tippa tapa ja ämpäriin ei huku...' raikaakin aika useaan otteeseen, joten elokuvan katsottuani jäi kyseinen kappale soimaan päähäni pariksi päiväksi. Kaikki elokuvan biisit taitavatkin olla niitä Irwinin tunnetuimpia, joten olisi ollut kiinnostavaa kulla mitä muita rallatuksia Irwin on lauleskellut.
Suosittelen elokuvaa tietysti kaikille Irwinin ystäville ja muille 'asiasta kiinnostuneille', mutta jos et kestä kuunnella suomalaisen räkälä-musiikin helmiä, kehotan jäämään kotiin. Niin minäkin olisin mielelläni tehnyt.
|